Lyhyt johdatus musiikkimatkailijan Lontooseen

Antti Metsänkylä

Klassisen musiikin harrastajalle Lontoo on luultavasti kaupunki numero 1 maailmassa, ainakin konserttitarjonnan määrän ja laadun suhteen. Myös levyjen, musiikkikirjojen ja nuottien ostajalle on siellä erinomaisen laajat valikoimat. Itselleni ainakin on eri asia tehdä matkoilla löytöjä alan liikeistä kuin tilata vastaava materiaali verkosta.

Lontoossa on kaksi oopperataloa, Royal Opera House (Covent Garden) ja English National Opera ENO (Coliseum). Viimeksimainitun erikoisuus on, että siellä kaikki oopperat esitetään englanniksi. Oopperat sijaitsevat varsin lähellä toisiaan Trafalgar Squaresta vähän koilliseen. Royal Operaa lähinnä oleva metroasema on Covent Garden, ENOon mennessä taas kannattaa jäädä pois Leicester Squaren asemalla. Lisäksi oopperaa esitetään sesonkiluontoisesti esim. Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa ja erilaisilla pienimuotoisilla festivaaleilla.

Konserteista kiinnostuneet löytävät tarjontaa monista saleista eri puolilta kaupunkia. Aloitetaan ainoasta Thamesin etelärannalla sijaitsevasta kohteesta, South Bank Centeristä, jossa on kolme konserttisalia, suurimmasta pienimpään Royal Festival Hall (joka on juuri remontoitu), Queen Elisabeth Hall ja Purcell Room. Lontoon orkestereista mm. Philharmonia Orchestra ja London Philharmonic Orchestra soittavat täällä, samoin monet vierailevat orkesterit ja yhtyeet, ja soolokonserttejakin on paljon. Keskuksessa on myös kahviloita, ravintoloita ja liikkeitä – kirjoja, nuotteja ja levyjä voi ostaa täältäkin. Kätevin metroyhteys on Embankmentin asema joen toisella puolella – sieltä on käveltävä Hungerford-siltaa Thamesin yli.

Retkeä voi jatkaa Embankmentista vastapäivään etenevällä kierroksella Barbicanin kulttuurikeskukseen , jonka nimeä kantava metroasema löytyy muutaman sadan metrin päästä. Barbican sijaitsee London Cityn luoteispuolella. Sen suuri sali on London Symphony Orchestran ja BBC Symphony Orchestran kotisali, myös kuuluisa Academy of St-Martin-in-the-Fields -kamariorkesteri pitää useimmat Lontoon-konserttinsa siellä. Barbicanissa on myös suuri kunnallinen kirjasto, Lontoon historiaa esittelevä Museum of London sekä legendaarinen Royal Shakespeare Company -teatteri.

Wigmore Hall on kamarimusiikin tyyssija ja sijaitsee varsin lähellä kaikkien ostosmatkailijoiden tuntemaa Oxford Streetiä. Siellä on konsertti joka ilta ja sunnuntaisin myös ns. kahvikonsertti päivällä: erilaisia kamarikokoonpanoja, pianomusiikkia, liediä. Wigmore Hallia lähinnä olevat metroasemat ovat Oxford Circus ja Bond Street. Molemmat asemat ovat Oxford Streetin varrella, ja sillä kohden Wigmore Street on pari kadunväliä Oxford Streetistä pohjoiseen.

Cadogan Hall on vuonna 2000 käyttöön otettu uusi konserttisali, jonka Cadogan Estate on remontoinut konserttisaliksi vanhasta Christian Scientists -liikkeen kirkosta. Sitä pitävät kotisalinaan Royal Philharmonic Orchestra ja English Chamber Orchestra sekä Brodsky-kvartetti. Rakennus sijaitsee hienolla alueella Belgravian ja Kensingtonin välimaastossa, lähellä tienoota jolla sijaitsee paljon eri maiden suurlähetystöjä. Sitä lähinnä oleva metroasema on Sloane Street. Cadogan Hall on mielestäni siinä mielessä harvinaislaatuinen, että se soveltuu hyvin sekä suurille että pienille kokoonpanoille: tilaa on suurillekin esittäjistöille mutta salin muoto on sellainen että kaikki kuulijat ovat riittävän lähellä esiintyjiä, joten intiimi tunnelma syntyy, kun lavalla on pieni kokoonpano.

Kun Sloane Streetiltä asemalta jatkaa metrolla yhden asemanvälin South Kensingtoniin (eikä se kauniilla säällä ole kävelymatkanakaan pitkä), pääsee niin lähelle Royal Albert Hallia kuin metrolla on mahdollista. Aseman uloskäyntien tuntumassa sijaitsee kolme kuuluisaa museota, Victoria and Albert Museum, Natural History Museum ja Science Museum. Niiden ja Royal Albert Hallin välissä on South Kensingtonin kampusalue, jolla sijaitsee mm. Royal College of Music.

Kuuluisa Royal Albert Hall on talvikaudella pääasiassa viihdemaailman suurien tähtien käytössä, mutta jokavuotinen Proms-festivaali heinäkuun puolivälistä syyskuun alkupuolelle sijoittuu perinteisesti sinne, ja silloin talon valtaavat maailmankuulut sinfoniaorkesterit, kapellimestarit ja solistit. Tämä BBC:n järjestämä musiikkijuhla, joka kutsuu itseään maailman suurimmaksi klassisen musiikin festivaaliksi, on laajentunut viime vuosina niin, että osa sen konserteista on sijoitettu Cadogan Halliin.

Sloane Streetiltä voi lähteä metrolla myös toiseen suuntaan, kahden asemanvälin päässä on Westminsterin asema, jolta ulos tullessaan näkee ensimmäiseksi Lontoon symbolin Big Benin sekä jättiläismäisen parlamenttitalon. Sen vieressä sijaitseva Westminster Abbey on paitsi turistinähtävyys, myös monien konserttien pitopaikka. Ja siitä vähän etelään päin, Smith Squarelta löytyy St. Johns Concert Hall, entinen kirkko. St. John’s Church on paikka, joka musiikkimatkailijan kannattaa pitää mielessä: konserttien lisäksi siellä esitetään ajoittain oopperaakin. Kirkon nimeä kantava erinomainen kamariorkesteri on tuttu levytyksistäänkin. Lisäksi monissa muissa kirkoissa ja pienissä saleissa, esim. eri kaupunginosien town hall’eissa, pidetään usein konsertteja – iltojen ohella arkisin lounasaikaan – joista osa on yllättävänkin korkeatasoisia.

Tarjonnasta saa parhaan käsityksen (vaikkakaan ei sataprosenttisen täydellistä valikoimaa) Time Out London -lehden osastosta Music, Classical. Valittavana on yleensä reilusti toistakymmentä konserttia per päivä ja lisäksi tietysti oopperaesitykset. Konserttien joukossa on toki eritasoisia, on nuoria uraansa aloittelevia muusikoita ja vanhempiakin paikallistason kykyjä, mutta kuuluisiakin nimiä riittää joka päivälle. Eikä mitään kannata väheksyä.

Jos haluaa olla aivan varma pääsylipusta, kannattaa tietysti varata internetin kautta. Toisaalta, Lontoon tarjonnassa vain kaikkein suurimpien tähtien (Vengerov, Hahn, Bumbry) konsertit ovat loppuunmyytyjä, yleensä lippuja saa vielä samana päivänä, vaikka konsertti sitten olisikin täynnä. Ja kun lähes kaikilla konserttipaikoilla on koko päivän auki oleva oma lippukassa, lippujen hankinta on hyvin mahdollista aivan vanhanaikaisella menetelmälläkin. Itselläni onkin ollut aina tapana lähteä ensimmäiseksi kierrokselle konserttitaloihin – samalla saa lippujen ohella myös kerätyksi hyvät esitteet lähiajan tarjonnasta. Ja näkee kaupunkiakin.

Joka klassisia levyjä etsii, käyköön Oxford Streetin suuret HMV-myymälät (joissa molemmissa kannattaa käydä, koska valikoimat poikkeavat yllättävästi) sekä Virgin Megastoren. Valikoimat ovat suomalaisiin ankeisiin oloihin tottuneille häkellyttävän runsaat, myös laaja dvd-valikoima. Lontoossa on tietenkin lukemattomia pienempiä tasokkaita levykauppoja, joista kannattaa nostaa esiin vaikkapa kuuluisa Harold Moore.

Nuotteja ja musiikkikirjallisuutta voi etsiä useammasta osoitteesta. Boosey & Hawkes on Wigmore Streetin numerossa 16 lähellä Wigmore Hallia. Great Marlborough Streetin numerossa 48 (varsin lähellä Harold Moorea) oleva nuottikauppa oli viimeksi suljettu liikkeen remontin vuoksi, mutta kyltti ikkunassa kertoi: Bauer & Hieber Music Shop – coming soon. Vielä on Chimes, jonka monista myymälöistä yksi sijaitsee Barbicanissa. Charing Gross Roadin lukuisista kirjakaupoista löytää myös musiikkikirjallisuutta ja nuotteja, esim. suuren Foyle’sin kirjakaupan ylimmässä kerroksessa on musiikkiosasto. Samoin ENO:n ja South Bank Centren tiloista löytyy monipuoliset myymälät, jotka kannattaa katsoa samalla kun niissä ehkä muutenkin käy – nuottien lisäksi tarjolla on myös levyjä ja kaikenlaista musiikkikrääsää.